Rv 23 masua ja kasvukipuja mutta loistavaa fiilistä

Menossa siis 24. viikko ja kasvu on ollut vauhdikasta! Viime viikot masu on ollut aina öisin kipeä, kasvukivuiksi nämä olen olettanut. Painokin on ottanut spurtin ja lähtötilanteesta painoa on kertynyt jotain 4-5 kiloa. Ensimmäisten neljän-viiden kuukauden aikanahan painoa ei tullut kuin reilu kaksi kiloa eli ihan viime viikkoina paino on tuplaantunut. Katsotaan millä vauhdilla nousu jatkuu :O

Fiilis ja vointi on viime viikot ollut muutoin oikeasti ihan mahtava! En voi melkein uskoa että olo on näin energinen ja hyvä, touhuan ja toohotan joka suuntaan enkä malta pysyä paikoillani. Sen takia varmaan tämä blogikin vähän jäänyt kun huinailen pitkin maita ja mantuja. Mutta ihana välillä tännekin kirjoitella ja pitää blogia ajantasalla :) Masu on tällä hetkellä tuollainen söpö pieni kumpu ja elättelen yhä toiveita pienestä masusta myös viimeisillä viikoilla :D En kuitenkaan ole mikään superpitkä tyyppi kun pituutta vaan 164 eli pituus ei asiassa paljoa auta... Mutta paljon kuulen kommentteja että masuni on pieni suhteessa viikkoihin. Viime viikkoisessa neuvolassa mitattiin ensimmäistä kertaa kohdunpohjan korkeus ja mitta oli itseasiassa suurempi kuin keskimääräisesti tässä vaiheessa eli kasvu kuitenkin sen puolesta ollut normaalia :) Potkut on viime aikoina voimistuneet todella paljon ja ne näkee välillä päältäpäin ihan paljaallakin silmällä. Välillä olo käy ihan tukalaksi kotisohvalla löhötessä ja vauvan jumpatessa, mutta toki kiitollisia ollaan että kaikki hyvin ja reipas vauva masussa!

Rv 23 (+4)

Tuskaisista tuskaisinta vaunupohdintaa

**Tämän postauksen kirjoitin jo itseasiassa viikko-pari sitten, mutta jäi jostain syystä julkaisematta. Julkaistaan nyt nämäkin pohdinnat vaikka olen jo ehtinyt vaunut tässä välissä hankkia :D**


Palaan taas tällä hetkellä minua jopa ahdistavaan asiaan eli lastenvaunuihin. Mieleni vaihtelee päivittäin laidasta laitaan; välillä ajattelen ettei todellakaan ole järkeä maksaa tonnia tai lähemmäs tonnia asiasta jota käytetään suhteessa hintaan todella vähän aikaa, välistä taas mietin että kyllä vaunuihin satsaaminen on sen arvoista koska se voi helpottaa arkea todella paljon. Vähän kuin että perus karvalakkimallisella kännykällä pärjää ja se ajaa asiansa, mutta kun saat käyttöösi viimeisintä huutoa olevan älypuhelimen niin mietit miten olet aiemmin pärjännyt ilman sitä ja sen hienoja ominaisuuksia etkä enää ikinä vaihtaisi takaisin.

Lisäksi viimeksi vaunuja pohtiessani katselin lähinnä perinteisiä yhdistelmävaunuja (poikkeuksena Gessleinin Indyt) mutta nyt olenkin tykästynyt modernimman mallisiin siroihin vaihtoehtoihin kääntyvillä etupyörillä. Edelleen nuo Gessleinin Indyt ovat tahtoo-listallani ja vieläpä ykkösenä, ihastuin niihin heti ne nähdessäni ja olen edelleen sitä mieltä että jossei raha vaikuttaisi päätökseen niin pistäisin ne samantien tilaukseen. Ne täyttävät oikeastaan kaikki vaatimukset mitä vaunuilta haluan. PAITSI EDULLISEN HINNAN. Ainoa verkkokauppa missä näitä löysin myytävän myy näitä hintaan 1325 €. Selailen usein myös tori.fi:n valikoimaa ja toivon että bongaisin sieltä jotkut edulliset omaa silmää miellyttävät vaunut, huoh...

Edullisempia vaihtoehtoja miettiessä tykästyin myös ideaan ostaa rattaat ja niihin lisäksi vaunukoppa ja adapteri kaukalolle. Tykkään myös ajatuksesta sirommasta kokonaisuudesta, ne Emmaljungat vaikutti melkoisilta laivoilta kun niitä liikkeessä kokeilin. Tälläisistä vaihtoehdoista erityisesti Britaxin B-Motion plus miellytti. Se vaikutti ominaisuuksiltaan tarpeeksi hyvältä, että sillä pärjää. Tälle paketille tulisi hintaa 400-500 euron paikkeilla uutena:

Ja sitten ihanan ihana Gesslein Indy sport! Hitsi kun tykkäänkin niistä niin paljon... Mutta hinta ihan puistattaa, kun tuolle rahalle voisi parempaakin käyttöä keksiä. Indyt pähkinänkuoressa:

- erillinen vaunukoppa, ratasistuin ja lisävarusteena saa adapterin ja kaukalon
- näppärän kokoiset yhdistelmiksi, kokoontaitettuna 68 x 57 x 40 cm
- silti tilavanoloiset ja vaunukoppa mukavat 76 x 36 cm
- kaikki tekstiiliosat turvallisia ja myrkyttömiä, Öko tex 100 –standardin mukaisesti sertifioituja
- korkealla sijaitseva vaunukoppa ja istuinosa
- täyteen makuuasentoon kallistettava selkänoja ja säädettävä jalkatuki
- sivulle kääntyvä / kokonaan irrotettava turvakaari
- työntöaisan saa helposti vaihdettua puolelta toiselle ja todella hyvät korkeussäädöt, 80 - 117 cm
- patentoitu jousitusmekanismi lupaa tasaisen kyydin ja renkaat ovat puhkeamattomat
- lisävarusteena maastopyörät
- tyylikkään näköiset ja omaa silmää miellyttävät

 **Tämän postauksen kirjoitin jo itseasiassa viikko-pari sitten, mutta jäi jostain syystä julkaisematta. Julkaistaan nyt nämäkin pohdinnat vaikka olen jo ehtinyt vaunut tässä välissä hankkia :D**

Rakenneultran kuulumiset ja paljon tapahtunutta

Onpas ollut hurjat viime viikot... Töitä on paiskittu niska limassa, tunnit paukkunu ihan hulluina ja siihen päälle kaikki ihanat uudet vauvajutut <3 Jotain vähemmänkin ihanaa, olen alkanut saada jotain harjoitussupistuksia ilmeisesti, töissä masua aina kiristelee ja kovistaa ja epämukava olo. Olen jokseenkin ymmärtänyt että ihan normaaleja tuollaiset kivuttomat supistukset mutta ensi viikolla on neuvolakin taas niin täytyy mainita. Ja toinen vielä vähemmän ihana asia on että onnistuin saamaan jostain mahataudin ja viime päivät olenkin maannut täysin kuolleena kotona. Ensimmäisen päivän oksensin kaiken pihalle, toisena päivänä enää kerran, mutta toki muuten kaikki tuli vielä suoraan läpi. Kuumettakin oli mutta tänään on jo onneksi helpottanut.

Sitten niihin ihaniin asioihin, ensinnä tietty rakenneultra! Kaikki meni ihanasti, vauva siellä köllötteli ja kovin räpsytteli ja availi silmiäänkin <3 Päästiin näkemään 3D/4D-kuvaakin ja siitä vauva kyllä hahmottuu niin ihanasti. Kovin hän kyllä piti käsiä koko ajan kasvojen edessä, mutta välillä nähtiin kunnon vilauksia kasvoistakin. Kaikki näytti olevan kunnossa ja mitat vastasi edelleen viikkoja. Ja sitten se odotetuin tieto, kumpi siellä todennäköisesti potkottelee, niin kuulemma hyvin todennäköisesti pieni tytön tylleröinen :) Sitä tyttöähän tässä on koko raskausaika vähän povattu ja alitajunta ja unet viittasi samaan, mutten uskaltanut ajatella asiaa siihen suuntaan sen enenpää jos kuitenkin ultrassa tulisi näkymään selvä poika. Toki, edelleen syntyessä vauva voi yllättää koska ei näistä voi olla täysin varma, mutta pikku prinsessaa tässä silti jo täysin odotellaan :D En tarkoita että poika olisi edelleenkään pettymys mutta menisi siinä vähän vaatehankinnat ja muuta uusiksi... Pian ultran jälkeen nimittäin kiisin taas lastenkirpparille ja keräsin ISON läjän ihania tyttövauvan vaatteita.

Lisäksi tuskaiset vaunupohdinnat on saatu päätökseen. Järjen ääni lopulta voitti ja totesin ettei me kyllä uusia tonnin maksavia tulla hankkimaan. Ihan järjetön summa rahaa! Joillekin se varmasti on hyvä vaihtoehto mutta meillä näin. Selailin ahkerasti käytettyjä vaunuja sekä edullisimpia malleja uusina. Lopulta bongasin tori.fi:stä omaa silmää miellyttävät yhdistelmävaunut ja pienoisen harkinnan jälkeen ostettiin nämä. Vaunut on raahattu palasissa jo sisään, mutten ole itsekään ehtinyt vielä niihin tarkemmin tutustua kun tuo tauti iski heti perään.

Kirjoittelen taas tarkemmin kuvien kera kaikesta kun on enemmän energiaa, tämä kelvannee pikakuulumispostaukseksi tähän väliin. Vatsatauti kyllä vei mehut, painokin tipahti parissa päivässä pari kiloa mutta kaipa ne sieltä taas tulee kun pystyy syömään normaalisti, nesteitä kuitenkin lienee.

Rv 20 eli puolivälissä mennään!

Ihana etappi saavutettu, puoliväli! Tuntuu että nyt ollaan jo paljon lähempänä vauvan syntymää, ja koko ajan lähenee ja lähenee. Toisaalta on tämä ensimmäinen puolikas tuntunut niin pitkältä ajalta... Mutta uskon loppuajan menevän mukavammin ja nopeammin. Kohta alkaa jo jouluhössötykset ja saa laskea päiviä äitiyslomaan. Joulu ja uusivuosi nautitaan ison masun kanssa rennosti ottaen ja sitten vaan odotellaan vauvaa syntyväksi <3

Huomenna se kauan odotettu rakenneultra IHANAAAA! Kaverini jolla on laskettu aika itseasiassa päivä meidän jälkeen, oli tänään samassa ultrassa ja laittoi ihania kuvia. He olivat saaneet myös 3D-kuvan muistoksi, ja nyt jännäilen että ihanko meki voitaisiin 3D-kuvaa nähdä ja saada muistoksi huomenna! Olisi kyllä aika pettymys jos ei :D Luulin että se on omakustanteinen kallis vaihtoehto, mutta näimmän ei aina. Jossei jostain syystä meille tätä mahdollisuutta tarjottaisi niin pakko varmaan mainita että ystäväni eilen oli samassa ultrassa ja näytti ihanan 3D-kuvan jonka pyytämättä saivat että kyllä meidänkin täytyisi :D

Masukuva taas arkistoon:

Rv 20 +1

Vielä saa vedettyä massun just ja just piiloon :D

Ihana pikku myllertäjä, prinssi vai prinsessa?

Ensimmäiset hennot liikkeethän tunsin jo rv 15, silloin tosin vielä arvuuttelin että olikohan tuo nyt vauva vai mikä.. Pari viikkoa myöhemmin rv 17 liikkeet olivat jo voimistuneet sen verran ja tulivat joka kerta paikoilleen rauhoittuessa että olin vihdoin varma että vauvahan se siellä myllertää! Nyt potkut ovat jo niin kovia välillä, että ne tuntee selkeästi ulkopuoleltakin :) Aina koitan ehtiä hakemaan miehen käden masulle kun potkujumppa alkaa mutta aina se vauva päättää olla ilmoittamatta itsestään isille. Isi kyllästyy odottamaan ja eiköhän taas sen jälkeen potkut jatku.. Itse edelleen säpsähtelen kovimpia potkuja, ihan kunnolla siis melkein hyppään ilmaan xD Välillä kun makoilen selälläni vauva asettuu jotenkin hassusti ja ylhäältä alas katsoen oikealla puolella masua ihan näkee pienen kummun kun vauva työntyy vatsaa vasten ja vatsa pingottuu ihan kovaksi siitä kohtaa. Siinä on hyvä sitten vähän "silitellä" pikkuista ^^

Monesti lukee että äiti vaan tietää onko vauva tyttö vai poika, toisaalta toisilla ei tule mitään tuntemuksia suuntaan tai toiseen. Itselläni ei sinänsä ole tullut mitään tunnetta asiasta, luulen vaan että tyttöajatukset ovat valloittaneet alitajuntani kun minulle on sitä tyttöä niin muiden suusta hoettu :D Kirpparikierroksilla meinaan olen huomannut katselevani enemmän tyttöjen vaatteita ja huoneen sisustustusta miettiessä kuvittelen lähinnä prinsessahuonetta. Edellisyönä näin unta, jossa viimein oltiin rakenneultrassa ja suloinen tyttövauva köllötteli masussa. Nimiäisiäkin on jo tietysti mielessä kuviteltu ja näen vaan pikkuisen prinsessan röyhelömekossaan. Hui, sitten jos ensi tiistaina selviääkin että masussa köllöttelee pikkuprinssi niin täytyy vähän muokata ajatuksia vaaleanpunaisesta sinisempiin :D Kumpi vain saa tulla, kummastakin olen yhtä onnellinen, yhdä odotettu hän on joka tapauksessa. En toivo kumpaakaan toista enenpää, jostain syystä tässä vaiheessa vaan mieli on kallistunut tyttöön. Neljä päivää enää niin toivottavasti tiedetään <3