head

maanantai 17. lokakuuta 2016

Rv 26 eli seitsemäs kuukausi jo puolivälissä!

Nyt aika on kyllä juossut nopeaan! Hyvänen aika, enää reilut seitsemän viikkoa töitä jäljellä ja saan jäädä äippälomalle, ihanaa. Jotenkin aiemmin elin täysin siinä uskossa, että jään ainakin kuukausi ennen äippälomaa sairaslomalle. Olo on kuitenkin edelleen hyvä eikä työt tunnu liian raskaalta, vaikea kuvitella että muutamassa viikossa ehtisi tapahtua niin suurta muutosta (paras koputtaa puuta). Enkä todellakaan kuulu siihen ryhmään, joka hakee saikkua pienimmästäkin mahdollisesta syystä tai jopa ilman mitään oikeaa syytä kun "on vaan raskaana niin helppo ja ah niin mukava saikkuilla". Äippälomaa onneksi aikaistaa mukavasti muutamat kertyneet lomapäivät. Selkä kyllä on joka päivä kipeä (iskias josta olenkin joskus valittanut), mutta jotenkin olen jo turtunut siihen kipuun enkä edes noteeraa sitä sen kummemmin eli sen kanssa pystyy elämään. Toki oikein rankan päivän päätteeksi saattaa tehdä niin kipeää, ettei pysty laskemaan ollenkaan painoa vasemmalle jalalle, mutta aamuun mennessä lepo on taas auttanut.

Masulla on kova kasvuvauhti ja vauvasta on tullut superaktiivinen. Joko se ei nuku juurikaan ikinä tai sitten mellestää myös unissaan. Aiemmin yöt ovat olleet rauhallisia mutta nyt nekin ovat yhtä aktiivista aikaa.




Yksi asia mietityttää... Nimittäin selällään nukkuminen :O Olen niin monessa paikkaa lukenut ettei selällään tulisi nukkua, toisaalta jossain sanotaan että voi hyvin nukkua jos ei tule itselle huono olo. Viihdyn parhaiten selälläni, mutta nyt olen alkanut saada kauhukuvia että vauvani ei saa öisin tarpeeksi happea ja kärsii siitä. Huh huh, onneksi tällä viikolla on neuvola täytyy muistaa kysyä asiasta, koska muutoin siitä ei siellä ainakaan ole mitään mainittu. Siitä voisi päätellä, ettei kyseessä ole vaarallinen tapa... Mutta mistä ne kaikki kiellot oikein kumpuaa, kai nekin johonkin perustuu!?

Neuvolaa ja sokerirasituskoetta odotellen!

P.S. Poden ihan järkkyhuonoa omatuntoa, koska viime viikot minua on riivannut ihan mahdoton makeanhimo :( Itsekuria ei löydy, joten sokeri on ainakin tullut vauvan makumaailmalle valitettavan tutuksi... Sokeriaddikti jo syntyessään x(

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti