Pelon tunteita

Tänään on ollut todella pelottavat fiilikset. Kaikki saattaa olla ihan hyvin, mutta toisaalta myös aivan päinvastoin. Joskus viikko sitten ilmestyi ensimmäisen kerran pieniä verisiä tuhruja. Verta on tullut päivä päivältä hieman enemmän, tänään jo suht menkkamaisesti. Alkuun en ollut kovin huolissani, ymmärsin että verivuodot ovat yllättävänkin yleisiä alkuraskaudessa. Tänään vuodon lisäksi kärsein töissä vähän tukalista kuukautismaisista alavatsan kivuista. Kivut onneksi helpottivat kun pääsin kotiin, edelleen jonkin verran kipuilua kuitenkin on. Kuitenkin tänään mieleni on vallannut hirveän vahva pelko keskenmenosta, koska huomasin vuodon seassa erikoisia klönttejä. Luojan kiitos ensimmäinen sovittu neuvolakäynti on jo ylihuomenna. Jos keskenmeno on tullut, ei sille kukaan mitään mahda, mutta toivottavasti neuvolassa jotain selviäisi... Keskenmeno olisi aika kova paikka itselleni, niin toivottu ja odotettu tämä lapsi on. Pelkään, että minulle sanotaan vain että ei auta kun odottaa ja katsoa, ja joskus kuukauden päästä ensimmäisessä ultrassa löytyy kuollut alkio, mikäli kaikki ei lähiaikoina tulisi itsestään ulos... Miksi sitä aina täytyy pelätä pahinta. No, toivotaan että vuoto ei tästä lisäänny vaan loppuisi, ja oireet jatkuisi normaalisti ja saisi niitä tulla lisääkin! Kunpa meidän pieni ihmeemme voisi hyvin <3