head

keskiviikko 3. elokuuta 2016

Ensimmäinen kolmannes oli mielestäni...

...raskas, erittäin raskas. :D

Lyijynraskas olo.
Raastava väsymys.
Krapulainen olo 24/7.

Ensimmäiset viikot menivät pelonsekaisin ja epäuskoisin fiiliksin. Pikkuhiljaa mörkö keskenmenosta alkoi siirtyä taka-alalle ja iloiset tunteet saivat enemmän tilaa. Samaan aikaan olo huononi ja alkoi oksentelu. Olotila romahti heti jossei ruokaa saanut kahden tunnin välein. Nälkä iski yhtäkkiä ja todella voimakkaana. Raskas, saamaton olo jatkui koko kolmanneksen läpi. Arjen perushommat jäivät täysin; kukat meinasivat kuolla kun en jaksanut niitä kastella, kämppä oli ihan räjähtänyt kun en jaksanut siivota, kaikki jäi ihan retuperälle. Kosmetiikan hajut alkoivat ottaa nenään ja meikkien ja puhdistusaineden käyttö alkoi ällöttää. Naama ja olkapäiden seutu alkoi kukkia finneistä heti alkuviikkoina.

Sitä koitti ajatella positiivisesti, että olen raskaana ja tämä on ihanaa, mutta samaan aikaan mietti miten hirveää tämä on ja tämä samako pitäisi jaksaa joka raskauden kohdalla.

Nyt ensimmäinen kolmannes on ohitettu, eletään siis raskausviikolla 15. Elämä on taas alkanut voittaa, tunnen oloni energisemmäksi ja jatkuva pahoinvointi on jäänyt pois. Tänäkin aamuna oksensin, mutta olo ei ollut yhtään huono, oksennus vaan tuli. Nenä on entisestään herkistynyt ja toisinaan haistan toisten ihmisten parfyymit ja deodorantit jo kaukaa ja nämä hajut etovat. Finnit jatkavat edelleen kukoistustaan. Mutta fiilikset ovat kaikinpuolin hyvät, on ihanaa olla raskaana, ihana saada vauva, elämä on ihanaa!

4 kommenttia:

  1. Moi, kommentoinkin joku aika sitten blogiisi että olen suunnilleen samoilla viikoilla. Ultrassa la siirtyi kuitenkin viikolla eli nyt olen 14viikolla ja la 2.2. Mulla ollut ihan samanlainen olo alkuraskauden kuin sulla. Nyt kumminkin parin viikon aikana olot helpottanu ja energiaa on enemmän sekä mielialakin parempi kun ei tarvitse maata sängyssä koko ajan. Pahoinvointi iskee enää hetkittäin ja olen päässyt liikkumaankin. Nyt alkaa tuntua siltä että odottaminen on ihan mukavaa :) ja tuntuu että mieskin on enemmän hommassa mukana, taisi ultrassa asia konkretisoitua :) tsemppiä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka, kiva kuulla kuulumisia uudestaan kun aika samoilla viikoilla tosiaan mennään vaikka teillä nyt pikkaisen la siirtyikin. Kyllä tää tosiaan on aika mahtava fiilis kun alkaa taas nauttia elämästä ja erityisesti odottamisesta :) Eilen yllättäin oksensin montakin kertaa, tuli ruuat oikein kunnolla aina ylös, mutta tänään taas parempi. Nyt odottelen innolla että alkaisi tuntea pikkuisen liikkeet, mutta siihen voi mennä vielä viikkokausia... Ihania odotuspäiviä sulle!

      Poista
    2. Kiitos :) minä en onneksi ole oksennellut, vaikka monesti sellanen olo on ollutkin että kohta tulee kaikki ylös.. ja ruoka on maistunut vaikka kaikki hajut ällöttääkin, ainut vaan että makeaa ei tee yhtään mieli ja ennen olin kunnon sokerihiiri. Kahvia oon nyt vasta viime päivinä pystynyt juomaan, vaikka se haju etookin. Ehkä ne "ällötykset" jatkuu koko raskauden vaikka pahimmista olotiloista on päästykin. Mun nimi on Linda, niin muistat jos joskus uudestaankin kommentoin :)

      Poista
    3. Mulla kans toi makeanhimo vähentyny, ihmettelen ettei muuten oo tullu mitään erikoisia ruokahimoja tai ällötyksiä. Tai no, ihan alussa oli kausi kun himoitsin kaikkea roskaruokaa ja terveellinen ruoka ei maistunut ollenkaan :D Onneks siitä päästiin yli. Niin oon kuullu monelta, että ollu himo johonkin tiettyyn, esim. yks kaveri joi ihan himona sitruunavettä ja toinen veti säilykehedelmäsalaattia ja pillimehuja xD Mutta jes kiva, laitapa nimee jatkossa kommenttien perään niin tiedän että oot sinä! :)

      Poista